Suomi on pullollaan mitä moninaisempia verkkokauppoja, puhumattakaan kansainvälisistä markkinoista. Ei mikään ihme: nettikaupan perustaminen on todella vaivatonta, ja halutessaan kaupan voi rakentaa jopa itse.

Verkkokaupan avaaminen on kuitenkin vasta se kevyempi osuus, sillä siitä varsinainen työ alkaa. Miten asiakkaat löytävät kaupan? Millä kaupan saa kannattavaksi? Kokosimme muutamia tärkeimpiä kulmakiviä, joihin verkkokauppiaan kannattaa tutustua.

Kauppa ei käy itsestään – nettikaupan perustaminen on ensiaskel

Usein nettikaupan perustaminen tuntuu olevan se isoin ponnistus, jonka jälkeen lanttien odotetaan alkavan kilahdella kassalippaaseen. Vastasyntynyt ei kuitenkaan opi kävelemään itsestään: valitettavasti suurin osa meistä joutuu varsinkin kaupan alkuvuosina rehkimään jokaisen ostostapahtuman eteen. Vaikka tuote olisi kuinka hyvä, eivät mahdolliset asiakkaat löydä sitä, elleivät he tiedä siitä. Markkinoinnin (ja markkinointisuunnitelman) merkitystä ei voi liikaa korostaa. Kun perusta eli verkkokauppa on kunnossa, on markkinointisuunnitelmaa helppo alkaa toteuttaa.

Some– ja hakukonemarkkinoinnin sekä esimerkiksi blogiyhteistöiden avulla päästään jo pitkälle. Perinteiset markkinointikeinot on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kohderyhmästä ja tarjottavasta tuotteesta riippuen. Vaikka yritys toimisi pelkästään verkossa, voi olla kannattavaa yhdistää digimainontaan perinteistä markkinointia varsinkin alkutaipaleella. Tunnettuuden kasvattamiseksi esimerkiksi tuote-esittelyt lehdissä, messukäynnit ja jakotuotteet maksavat hyvin todennäköisesti itsensä takaisin.

Kävijäseuranta kuntoon – asiakkaasta kanta-asiakkaaksi

Eräs merkittävimmistä eduista kivijalkaliikkeeseen nähden on se, että lähes kaikkea asiakkaan toimintaa pystytään seuraamaan. Verkkokauppiaan kannattaa ehdottomasti liittää kauppaansa analytiikkatyökalu, esimerkiksi Google Analytics.

Työkalujen käyttö vaatii jonkin verran opettelua, mutta se on tärkeää kasvun ja asiakkaiden sitouttamisen kannalta. Google Analyticsin käyttämiseen perehdyttäviä opasvideoita ja kurssitarjontaa on runsaasti, ja Googlella on myös oma, ilmainen Analytics Academy -ohjelma. Jos kuitenkin mieluummin haluaa ulkoistaa kävijäseurannan, on palvelua tarjoavia yrityksiä runsaasti. Pääasia on, että kävijäseuranta on kunnossa.

Analytiikkatyökalun avulla selviää, mikä sivustolla toimii ja mikä ei. Millä sivuilla kävijät viihtyvät pidempään ja jatkavat selailua, miltä sivulta taas poistuvat välittömästi? Kuinka moni kävijöistä on uusia, ja moniko on vieraillut uudelleen? Moniko on lisännyt tuotteet ostoskoriin, mutta hylännyt sen ennen maksua? Analytiikkatyökalut mahdollistavat uudelleenmarkkinoinnin: esimerkiksi ostoskorin hylänneille on mahdollista kohdentaa erilaista mainontaa kuin uusille asiakkaille.

Asiakkaan sitouttamisen apuna toimivat myös uutiskirjeet, ja analytiikkatyökalujen avulla niitäkin pystytään seuraamaan tehokkaasti. Esimerkiksi ilmaisen MailChimpin avulla saa luotua tyylikkäitä sähköpostikampanjoita, ja se on integroitavissa Google Analyticsiin.

Panosta sisältöön – optimoi tuotteet ja hyödynnä käyttäjien tuottamaa sisältöä

Tuotekuvaukset ja -kuvat ovat sivuston nopeuden lisäksi avainasemassa ostospäätöksen tekemisessä. Kattavat tuotetiedot vähentävät lisäksi asiakaspalautusten määrää. On hyvä, jos tuotteista on saatavilla paljon tietoa. On vielä parempi, mikäli tiedot hakukoneoptimoidaan.

Hakukoneoptimointi nostaa kyseisen tuotesivun näkyvyyttä Googlen (ja muiden hakukoneiden) hakutuloksissa. Mitä ylempänä tuotesivu on hakutuloksissa, sitä enemmän se kerää myös kävijöitä: Googlen ensimmäinen ja toinen hakusivu keräävät valtaosan liikenteestä.

Hakukonenäkyvyyteen ja kävijämääriin vaikuttaa oleellisesti sivuilla oleva sisältö. Kannattaa ehdottomasti hyödyntää asiakkaiden tuottamaa materiaalia. Esimerkiksi käyttäjäarvostelut sekä tuotteista tehtyjen blogipostausten ja videoiden linkkaaminen tuotesivuille ovat kultaakin kalliimpia keinoja sekä markkinointiin että hakukonenäkyvyyden nostamiseen.